Sateisina päivinä selailin rautatieaiheisia kirjoja. Karttakeskus on kustantanut hienon kirjan Suomen rautatieasemista, pysäkeistä ja seisahduslaitureista. Jussi Iltasen teos ”Radan varrella. Suomen rautatieliikennepaikat.” Teos on kattava ja suhteellisen tuore katsaus aiheeseen. Kirja on ilmestynyt vuonna 2009.
Savon radan rakennukset suunnitteli arkkitehti Bruno Granholm. Pöljän pysäkki on oikeasti seisahduslaituri. Kuopio-Iisalmi radalle rakennettiin seitsemän Platformskjul III -tyyppistä rakennusta: Valkeinen, Sorsasalo, Pöljä, Pajujärvi, Mäntylahti, Nerkoo ja Taipale. Tällä rataosuudella vain Pöljän pysäkki on säilynyt.

Koko maassa on vain yksi kuvan alkuperäisasunsa säilyttänyt Granholmin suunnittelema seisahduslaituri. Iisalmi-Kajaani rataosuudella on kauniisti entisöity Kivimäen laiturirakennus. Se on yksityisomistuksessa.
Vanhalla Pohjanmaan radalla on Valkeajärven seisahduslaituri Liikenneviraston omistuksessa. Valitettavasti Valkeajärven rakennuksen korjaaminen on vaikeaa, sillä ratalinjaus menee nykyisin aivan rakennuksen vierestä. Liikennevirasto ei ole antanut lupaa rakennuksen korjaukseen.
Kolmas säilynyt laiturirakennus on Riippa Pohjanmaan radalla. Ja sitten on Pöljän pysäkki. Projektimme keskeinen motiivi on ollut pysäkin merkitys meille, pöljäläisille ja siilinjärveläisille. Olen alkanut nähdä toimintamme arvon yleisemmälläkin tasolla.

Oheisessa kuvassa Pekka Ruuskanen moikkaa iloisesti kameralle. On vuosi 1973 ja Pöljän pysäkin virallisen avaamisen 70-vuotisjuhla. Vieraat tulivat lättähatulla Siilinjärveltä Pöljälle. Rakennus oli jo silloin muutettu pysäkkimuseoksi.
Meidän on kiitettävä hartaasti niitä historian harrastajia, jotka ajoivat pysäkkimuseon asiaa 1970-luvun Siilinjärvellä. Siilinjärven kuntaa on moitittu pysäkin rapistumisesta, mutta oikeasti kunta pelasti pysäkin.
Asemat ja ”oikeat” pysäkit olivat huomattavasti isompia rakennuksia. Lähin oikea pysäkkirakennus on Alapitkällä. Se on paljon komeampi pytinki kuin meidän ”pysäkki”. Kauniita asema- ja pysäkkirakennuksia on myös ostettu yksityiskäyttöön.
Pöljän seisahduslaituri ei olisi säilynyt ilman museon perustamista. Lähes kaikki muut vastaavat rakennukset Suomessa on purettu ja hävitetty. Siilinjärven kunta kantoi vastuuta aikansa, nyt on meidän vuoro.
Olisiko tässä nyt oikea lampun koko? Valkeajärven lampunpidike ja lamppu 1900-luvun alkupuolelta.

Pysäkillä on tehty vain pientä maalausta. Sateisia päiviä. Loppuviikosta selkenee, ehkä taas tapahtuu!
Pysäkin sivut Facebookissa:
https://www.facebook.com/pages/Pro-Pöljän-pysäkki/500481706642970?ref=hl