Ahertamisen ja melkein raatamisen keskellä saimme pienen juhlan. Lauantaina 13.7. Pohjois-Suomen Rautatieharrastajien lättä ajoi pysäkin ohi. Olimme valmistautuneet vilkuttamaan vieraille, mutta kohteliaasti lättä pysähtyi! Ihmeellinen hetki. Vielä vuosi sitten pusikon keskellä rapistuva pysäkki oli surullinen näky. Nyt junat pysähtyvät ja vislaavat!
Vierailijoita käy päivittäin, kiinnostusta tuntuu olevan. Remontti on edennyt hitaasti, mutta varmasti. Sisäovet ja ikkunanpuitteet on maalattu. Ulkomaalaus on edistynyt reippaasti, vaikka aika pienellä porukalla työtä on tehty. Onneksi on tiukka, sitoutunut talkooporukan ydin, joka saa nyt nauttia myös työn hedelmistä. Rakennuksesta tulee oikein kaunis.
Kuvissa tuttuja talkoolaisa. Eija Mehtonen ja Pasi Utriainen eivät tarttuneet kuviin, vaikka ovat olleet koko ajan työn touhussa.
Riku Kukkonen kurvasi lomamatkallaan Valkeajärven pysäkkirakennusta katsomassa. Sekin on Bruno Granholmin suunnittelema. Sopusuhtainen ja viehättävä rakennus. Eroistaan huolimatta siitä tunnistaa myös samoja piirteitä kuin Pöljän pysäkissä on. Tämä rakennus on tuhoutumassa, koska se on kovin lähellä rataa. Korjauslupaa ei ole hellinyt radanpitäjältä. Kuva Riku Kukkonen.
Tällainen Pöljän pysäkki oli muutama päivä sitten.
Kiinnostus pysäkkivanhusta kohtaan on ollut suurta. Päivittäin käy vierailijoita, valitettavasti kaikkia ei ole saatu kuviin.
Paljon on vielä tehtävää. Talkoot jatkuvat heti huomenna 17.7. klo 13 alkaen. Tarjolla on rapsutusta ja maalausta. Tänään pysäkillä piipahti vanhan maalaistalon entisöinnin aloittanut pariskunta. Pellavaöljymaali, hirret, vanhat ovet, oven kahvat – kyllä entisöijän silmä tarttuu välittömästi aitoon vanhaan. Tsemppiä vaan projektiin!
Avajaiset lähestyvät. Elokuun 2. päivä klo 11 museojuna vislaa pysäkille. Se on jo kolmas kerta tänä kesänä! Pysäkki on tehnyt vaikutuksen. Lisätietoja oheisesta linkistä.http://www.poljankyla.com/index.php?news&nid=28